Aika, tuo virtaava ulottuvuutemme ominaisuus

Olen viimeiset pari vuotta ´ajelehtinut´ virran mukana pitkälti ilman kalenteria. Se on tuntunut luonnolliselta ja vapauttavalta. Päivät ovat soljuneet omassa tahdissaan, suurempia suunnittelematta, ja kalenterittomasta elämästäni huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, olen löytänyt luonnollisen rytmini ja virtaukseni. Asioita ja kohtaamisia syntyy luonnollisella tavalla, sillä niille on tilaa. Se on tuntunut ihanalta.

Tulevien sosionomin opintojeni myötä pohdin kalenterin tarvetta ja sitä, millainen kalenterin tulisi olla, sillä tiedän, että tulen tarvitsemaan kalenteria. Perinteisissä kalentereissa päivän tapahtumat ja tehtävät ahdetaan visuaalisesti pieniin laatikoihin tai riveille, jotka ohjaavat päivittäisiä tekemisiä, ikään kuin elämä olisi jollain tavalla raameihin upotettu, rajattu. Ajatellessani perinteistä kalenteria täyttyvine riveineen ja ruudukkoineen tunsin lievää ahdistusta, sillä laatikko mallina symboloi minulle ´suljettua´ systeemiä jossa ei ole tilaa luovalle toiminnalle, elämän pienille ja suurille yllätyksille. Virtaukselle. En enää tunne mahtuvani vanhaan kalenterimalliin! Tuon tunteen pohjalta ryhdyin kehittämään uutta mallia joka tuntuisi hyvältä, jossa elämän ja ajan virtaus olisi läsnä visuaalisesti, jotta voisin tuntea virtaavani, vaikka aikataulutettua elämää tulisikin enemmän. Että tuntisin eläväni kalenterista huolimatta ainutlaatuisia hetkiä ja kohtaamisia. Että tiedostaisin joka hetki, kuinka kallisarvoista aika ja siinä tapahtuvat kohtaamiset ovat.

Kalenteri-ideani on hyvin yksinkertainen, mutta luo visuaalisuudellaan tunteen virtauksesta, ajan aalloilla kulkemisesta, sallivasta päivien ja hetkien helminauhassa elämisestä ja luomisen ilosta, jossa kalenteri täyttyy pitkälti käsin piirretyistä viivoista tapahtumineen ja elämän väreineen. Kalenterikin voi olla kaunista arkipäivän taidetta jota on kiva täyttää ja selailla. Alla hahmotelmiani tulevasta kalenteristani, jossa ajan virtaus on kuvattu yksinkertaisella tavalla, avoimena, lempeästi aaltoilevana, elämää syleilevänä, sallivana. Tunnen sisäistä innostusta kokeilla kehittämääni kalenterimallia ja tunnustella miltä sen täyttäminen tuntuu, muuttaako se kokemustani?

Kalenteri on elämän todellisen valuutan, ajan, kulkua kuvaava elävä suunnitelma. Suunnitelma elämästä, sen kulusta, joka suunnitelmista huolimatta, tai niiden ansiosta, elää ja muuttuu. Kiitän uudesta kalenteristani, kiitän ajasta, tuosta todellisesta Elämän valuutasta, joka on meille annettu voidaksemme kokea elämää. Ja jota kaikilla on saman verran käytettävissään. Kiitän tulevista yllätyksistä, sillä niillekin on tilaa kalenterissani.

Kun aloitan uuden päivän, hengitän hetken, katson kalenterini virtaavaa aikaa, ja hyppään mukaan uteliaana. Kuljen luottaen siihen, että olen aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan, vaikka joskus suunniteltu aikataulu voikin pettää. Mutta ehkä juuri silloin tapahtuukin jotain hyvin merkityksellistä, ehkä maailma haluaa huomiomme kiinnittyvän johonkin, jolla on meille jotain opetettavaa. Aika näyttää.

Kiitos ajastasi, olkoon oma ajanvirtasi lempeä ja salliva.

4 vastausta artikkeliin “Aika, tuo virtaava ulottuvuutemme ominaisuus”

  1. Kiitos, kaunista Katja olet luonut. Kiitollisuus ja läsnäolemisen taito jokaisessa hetkessä. Ymmärrys siihen, että jokainen elämämme hetki on arvokas (oli se sitten millainen tahansa) …nämä nousevat pintaan kirjoituksistasi 🙂

    1. Kiitos Tuija ihanasta kommentistasi, tuntuu todella hyvältä kuulla että kirjoitukseni resonoivat, kiitollisuus olemassaolosta virtaa sydämessä kun ymmärtää olevansa täällä vain käymässä, ja että elämä on lahjaa jota ajan virrassa otamme vastaan joka hetki <3 Ihanaa virtausta päivääsi <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *