Virrassa kulkija

Olen Katja Kandelberg, ihminen elämän ja ajan virrassa, kuten sinäkin. Syvin kiinnostuksen kohteeni koko elämäni ajan on ollut tutkia ja havainnoida ihmismieltä, energioita sekä niiden virtauksia. Iloitsen joka kerran huomatessani kuinka kauniisti virtauksen teema istuu aivan kaikkeen elämässä, niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin ilmiöihin. Kaikki on energiaa, joka virtaa jostain jonnekin, vuorovaikuttaen ja luoden uutta, vanhojen rakenteiden purkautuessa luonnollisesti ajan virrassa. Maailma on tällä hetkellä todellisessa murroksessa. Mutta niinhän se on aina ollut. Uskon, että olemme ihmisinä vasta ymmärtämässä energian luonnetta ja sitä, missä roolissa ihmisen mieli toimii tässä ulottuvuudessa. Meissä jokaisessa on valtava potentiaali.

Olen toiminut nykyisessä elämässäni 17 vuotta IT-maailmassa vuorovaikutussuunnittelijana sekä graafikkona. Minusta piti tulla psykiatrian erikoissairaanhoitaja, mutta kahdesta polusta valitsin toisen. Luovat alat. Kuvittelin, ettei näitä kahta voi yhdistää, mutta kaikki näyttää olevan mahdollista. Työssäni tutkin ihmisiä  ´mallintaen´ mieltä, sillä työni lähtökohtana oli ymmärtää ihmismielen (käyttäjän) logiikkaa, jotta sovellukset olisivat mahdollisimman intuitiivisia käyttää. Käytännössä ihmisen ajattelu ja logiikkakin on vain mielen virtaa. Haastattelin lukuisia ihmisiä eri puolilla maailmaa, ja siitä virisi halu ymmärtää ihmismielen toimintaa syvällisemmällä tasolla, sillä meitä yhdistää yksi ja sama asia. Ihmisyys. Voimme syntyä eri kulttuureihin ja ympäristöihin, mutta sisimmältämme rakennumme samoista aineksista. Opiskelin työni ohessa NLP Master Practitioneriksi, hypnoosiohjaajaksi ja mentaalivalmentajaksi. Koulutukset nostivat pintaan omia mielen mallejani, joiden tunsin rajoittavan avartuvaa maailmankuvaani ihmismielestä. Sain kosketuksen johonkin hyvin syvään itsessäni. Totuus on, että ihminen avautuu vain niille kokemuksille, jotka mieli mahdollistaa. Matkani on ollut pitkä mutta antoisa. Ja se jatkuu yhä. Mielen rakenteiden murtuessa ihminen on haavoittuvainen elämän edessä, mutta se mahdollistaa todellisen kasvun.

Jossain vaiheessa tunsin voimakkaan kutsun johonkin uuteen. En tarkalleen tiennyt mikä tuo ´uusi´ on, mutta vuosien vieriessä tuo tunne vain vahvistui. Sitä mukaa kuin ymmärrykseni ihmismielen mahdollisuuksista kasvoi, tunsin kasvavaa tarvetta etääntyä yhteiskunnasta ja tarkkailla siinä tapahtuvia ilmiöitä kauempaa ymmärtääkseni millaisessa maailmassa olen elänyt, ikään kuin jokin minussa olisi halunnut kertoa, että on olemassa paljon muutakin, mitä emme näe ollessamme sisällä ´laatikossa´. Niinpä lähdin omalle matkalleni. Irtisanoin itseni hyväpalkkaisesta työstäni, riisuin roolini ja ´hyppäsin elämän virtaan´.

On haastavaa sanoittaa tuntemuksiaan, mutta alussa olin kuin tyhjiössä jossa minulla ei ollut enää rooleja, ei tehtäviä, ei mitään mihin ´normaalielämässä´ takertua. Kalenteri oli tyhjä, ja kun ei ole enää mitään josta etsiä merkityksiä elämään, sisäinen maailma alkaa avautumaan kuin luonnostaan. Tuntui hyvältä olla ´ei-kukaan´. Olisin voinut kellua siinä tunteessa pitkään, mutta tunsin kutsua syventyä tutkimaan, mitä tästä ilmiöstä kerrotaan eri elämänkatsomusteorioissa, sitä, miten ihmismieli ja sen taustalla olevat prosessit toimivat osana kokonaisuutta. Luin psykologiaa, tiedekirjallisuutta, erilaisia filosofioita ja elämänkatsomuksia. Luin, kirjoitin ja meditoin. Meditoin, luin ja kirjoitin. Halusin ymmärtää, mitä minussa ja mielessäni tapahtuu. Olin oman elämäni testihenkilö. Lopulta mieleni hellitti analysoinnista, ja aloin vain tarkkailemaan elämää. Mikään kirjoitettu ei voi korvata kokemusta jonka ihminen saa avautuessaan omalle mielelleen kuin lapsi, joka hahmottaa maailmaa ensimmäistä kertaa viattomasta ytimestään käsin.

Eräänä päivänä näin kaiken vain virtaavan muutoksessa. Se oli ihmeellistä ja kiehtovaa, sillä oman mieleni rajat katosivat, ja kykenin tuntemaan syvästi rakkauden ja valon läsnäolon, sen, kuinka energiat virtaavat ja vuorovaikuttavat keskenään. Avautuessani tälle kokemukselle tunsin, että jotain aivan mahtavaa on tapahtumassa. Annoin sen tapahtua. Kun mieli ei ole enää selittämässä järjellä kaikkia kokemuksia, ihminen sallii itsensä virrata yhä vapaammin, havaiten tarkkailijan roolistaan matkan varrella asioita joita on raahannut mukanaan, ja joista luopuminen on loppujen lopuksi iloinen, suhteellisen helppo ja helpottava prosessi. Kun mielen verhot alkavat avautua, alamme herätä ja muistaa.

Tunteet ovat avain siihen, millaista maailmaa luomme, ja mitä kutsumme luoksemme. Olen kutsunut kokemuksia elämääni tunteiden avulla, ja sitä samaa teet sinäkin, juuri tällä hetkellä. Elämä on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista, kun ymmärrämme ja tiedostamme tunteidemme ja ajatustemme todellisen voiman elämässämme. Kaikki, mitä ihminen tähän maailmaan on luonut, on ollut alussa vain ajatus, jota tunne on ohjannut.

Meissä jokaisessa on ainutlaatuinen virtaus, joka voi synnyttää maailmaan hienoja asioita. Ei ole olemassa opettajia tai guruja, ainoastaan peilejä, joiden kautta heijastella itseään ja erilaisia olemuspuoliaan, sillä kukaan ei voi antaa meille kokemusta itsestämme, ainoastaan toimia peilinä, jonka kautta voimme nähdä itsessämme sen, mikä meissä on totta. Kun emme ole enää ehdollistuneita rooleihimme, voimme kohdata sen luojaolennon, joka meissä jokaisessa asuu.

Tällä hetkellä opiskelen sosionomiksi ammattikorkeakoulussa Suomessa sekä buddhalaista elämänkatsomusta Japanissa. Opiskelun ohella teen töitä pääasiassa verkon kautta - tuotan yrityksille suunnittelupalveluita sekä autan yksittäisiä ihmisiä heidän omalla elämänpolullaan toimien mentorina ja kanssakulkijana.

Toivotan sinulle iloista, henkistä virtausta elämässäsi, sekä aimo annoksen uteliaisuutta, valoa ja rakkautta matkallesi,

Katja

 

Valon lähettilään runo

Kun antauduin...

Tunsin pehmeän valon virtaavan
jokaiseen soluuni
löytäen tiensä atomitasolle
täyttäen tyhjyyden valolla
muuttaen ihmisolemukseni eläväksi kanavaksi
lukemattomien ulottuvuuksien välille
antamaan ja vastaanottamaan tietoa

Egoni häikäistyi valosta
siitä kauneudesta, jota se näki
ja nöyrtyi osaansa
pyytäen saada palvella

Kuljin toisiin ulottuvuuksiin
valon taajuuksien tasoilla leikkien
elävässä elämän virrassa
helisevänä sointina kuulin
kuinka maailma hetkeksi veti henkeään
ja sanoi

Olette luojaolentoja
universumi universumin sisällä

virtaavaa rakkautta.

Sieluni värähteli ilosta
valon leikkiessä sen aalloilla
olen meri ja maa
ilma, tuli ja vesi

Virtaava puro.

Elämää piirtävä henki.

Olen kotona, vaikka matkalla.

Valossa ja Rakkaudessa.

- Katja Kandelberg -